Elämäni kivenhakkaajana

Ävjan kivilouhimon sisäpuolelle astuminen on niin kaukana nykypäivän useimmista moderneista työpaikoista kuin mahdollista. Se on sama kuin matkustaisi useita vuosikymmeniä taaksepäin ajassa, kun tapaat lihaksikkaita louhimotyöntekijöitä, jotka räjäyttävät graniittia kalliosta ja taitavia kivenhakkaajia, jotka seisovat kopissaan ja naputtavat kivestä kauniita tuotteita vasaralla ja taltalla. Vasta, kun seisoo täällä ja näkee tämän kaiken, ymmärtää, millaista käsityötä tuotteiden luominen graniitista on ja millainen ammattitaito näillä louhimotyöntekijöillä ja kivenhakkaajilla on oltava.

Mikael Ove Johansson on hieman yli 50-vuotias ja on työskennellyt kivenhakkaajana Ävjan kivilouhimossa useita vuosia. Hän harjoitteli jo kouluvuosina setänsä luona, joka oli tuolloin kivenlatoja, ja kiintyi graniitin kanssa työskentelyyn. Ammatti, joka hänen myötään pysyi edelleen suvussa. Mikael Ove Johansson aloitti suoraan koulun penkiltä elämän kivenhakkaajana. Muutaman vuoden ammatissa toimittuaan hän päätti jatkaa eteenpäin ja työskenteli tietyn aikaa elektroniikkamyyjänä kunnes hän vuonna 2002 taas päätti palata kivenhakkaajaksi.

Eri puolilla pitkänomaista maatamme on olemassa koulutusta kivitekniikassa ja kivenveistossa. Ammatti kivenhakkaajana ei kuitenkaan edellytä mitään erityistä koulutusta tai tiettyjä pohjatietoja. Mikael Ove Johanssonin mielestä on oltava kohtuullinen fysiikka voidakseen työskennellä kivenhakkaajana, kun taas muut valmiudet tulevat vähitellen, kun oppii muilta, useita vuosia ammatissa toimineilta kivenhakkaajilta. Vanha sananlasku "Harjoittelu tekee mestarin" kertoo hyvin, mistä on kyse. Kivenhakkaajana et ole koskaan täysin valmis, mikä on myös ammatin suuri viehätysvoima. Aina voi tulla taitavammaksi ja ammattitaitoisemmaksi omassa toimessaan ja jatkuvasti tulee uusia ideoita ja ratkaisuja samalla, kun uutta tekniikkaa ajoittain esitellään.

Kivenhakkaajana jatketaan louhimotyöntekijöiden työtä ja tehdään valmiita tuotteita kallioista, jotka on louhittu ja jaettu pienempiin osiin. Työ aloitetaan varmistamalla yhteensopivuus piirustuksen kanssa, mitä seuraa raaka-aineen puhdistus ja kiilaus, jotta voidaan luoda tietyt tuotteet, kuten muurit, katukivet, reunakivet, julkisivut, penkit, pylväät, portaat ja julkiset taideteokset.

"Kivenhakkaajana työskenteleminen tarkoittaa tavallaan perinnön hoitoa ja sitä, että viedään pala historiaa eteenpäin. Muut ihmiset voivat tarkastella useita vuosisatoja eteenpäin sitä, mitä me luomme kivestä tänään" - Mikael Ove Johansson

Mikael Ove Johanssonin mukaan parasta kivenhakkaajan ammatissa on oleskelu ulkona ja samanaikaisesti fyysinen työskentely. Talvella voi toki olla haastavaa, mutta se unohtuu pian, kun aurinko alkaa taas paistaa. Toinen hyöty, jota Mikael Ove Johansson arvostaa, on se, että kivenhakkaajana hän pitää itsestään ja kunnostaan laajalti huolta.

Haaste kivenhakkaajan ammatissa on Mikael Ove Johanssonin mielestä, että kykenee työskentelemään viisaasti, jotta ei tarvitse kuluttaa kehoaan tarpeettomasti. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että kiilaa aineet pois graniitista siten, että fyysistä käsin puhdistamista on mahdollisimman vähän. Monet yhdistävät kivenhakkaajana työskentelemiseen kulumisvammoja, koska etenkin niska ja hartiat joutuvat käsien tavoin helposti koville paineilmatyökalun täristessä paljon. Koko työelämään kivenhakkaajana Mikael Ove Johansson ei kuitenkaan näe liittyvän kuin joitakin ongelmia pienempien tärykoneiden kehittymisen ansiosta, jolloin tietyt tuotteet, jotka aiemmin kuluttivat paljon kehoa, voidaan tehdä osittain koneellisesti nykyään ja mahdollisimman laajalti kierrättää erilaisia työtehtäviä.